LOADING

Potilaslähtöisyys talon tavaksi

Potilaslähtöisyys talon tavaksi

by admin 04 helmikuun, 2020

STM on julkaissut ehdotuksen potilas- ja asiakasturvallisuusstrategian toimeenpanosuunnitelmaksi. Sen tavoitteena on ohjata terveydenhuollon toimijoita kehittämään potilasturvallisuuden toimintajärjestelmiä ja niiden käyttöä. 

Strategia voi toteutua vain ihmisten käyttäytymisessä tapahtuvien muutosten kautta. Turvallisuuskulttuuri ei ole irrallinen osa toimintaa, vaan seurausta toimintakulttuurista. Yksinkertaistaen toiminta- ja turvallisuuskulttuurista voidaan puhua käsitteellä ”Talon tapa”. Lähtökohta hyvälle turvallisuuskulttuurille on sen ymmärtäminen, että kyseessä on arvo – ei tavoite. Sen tulee olla toiminnan suunnittelun ja johtamisen ytimessä. Kaikkea päätöksentekoa on peilattava arvoihin. Talon tapa on potilaslähtöisyys. 

Kulttuuri ei tule eläväksi rakenteiden vaan ihmisten sille antamien merkitysten kautta. Katsooko johtaja johtoryhmässä potilasturvallisuudesta vastaavan suuntaan ja kysyy ennen päätöstä: Onko tästä olemassa toiminnallinen riskiarvio, joka pitää päivittää ennen kuin päätämme? Kysymykseen sisältyy ajatus tilannekuvasta. Ymmärrämmekö, mitä olemme päättämässä? Kysymys ilmaisee halun toimia ennakoivasti ja käyttää toimintajärjestelmään kuuluvaa riskianalyysiä. Talon tapaan kuuluu johdon aito halu tietää, miten päätökset vaikuttavat fyysisen potilasturvallisuuden lisäksi potilaiden kokemukseen toiminnan luotettavuudesta. Vain luotettavuuden avulla voi hankkia ja pitää yllä luottamusta.

Potilaslähtöisyyden merkitys näkyy johtajuuden lisäksi arjen työssä, kun kokeneempi ohjaa tai perehdyttää uutta työntekijää. Sisältyykö potilaan hyvä näihin toimiin ensisijaisena arvona? Potilaslähtöisyys on myös organisaation halukkuutta käyttää potilaiden antamaa palautetta jatkuvan parantamisen perustana. Sainko avun vaivaani ja koinko tulleeni kunnioittavasti kohdelluksi? Olenko motivoitunut itse tekemään työtä kuntoutuakseni? Potilaiden ja yhteistyökumppaneiden palautteen on oltava vähintään tasaveroisessa asemassa organisaation sisäisen palautteen kanssa.

Vallitseva turvallisuuskulttuurin käsite ei sisällä ei-fyysisten haittatapahtumien merkitystä. Tämä on merkittävä puute, joka ravistelee kansalaisten luottamusta terveydenhuoltoon. Potilaille aiheutuvien haittojen lisäksi syntyy tehottomuutta ja merkittäviä laaduttomuuskustannuksia. Henkilökunnan työssä jaksaminen ja organisaation sisäinen luottamus horjuvat. Puute on korjattava strategiaa toimeenpantaessa.

Työntekijät ovat koulutuksen ja työssä hankitun kokemuksen kautta vahvasti identifioituneet ja sedimentoituneet vallitsevaan toimintakulttuuriin. Siihen on saatava aikaan merkittävä muutos –  toimeenpanolla on kiire. On kyettävä luomaan uusia arvostuksia ja merkityksiä terveydenhuollon nykyiseen sosiaaliseen todellisuuteen, sen kieleen ja talon tapaan toimia. Ihmiset tulevat aina ensin. Hyvä toimintajärjestelmä on merkittävä apu potilasturvallisuuden kehittämistyössä.